Aivot tarvitsevat lepoa ja ihminen vaatii jonkin tavan nollata itsensä. Minulle parhaiten toimii pallolajit ja konsolipelit. Meditoinnit ja sen sellaiset mitään tekemättömyydet olen kokenut haasteellisiksi. Mielestäni on kuitenkin olemassa sellainen työn tekemisen ja täyden nollauksen välimuoto. Tämä artikkeli käsittelee tämän välimuodon optimointia.
Mietin, että mitä sitä ihmiset tekivät ennen tietokoneita. Mummoni järjesteli kotia ja molemma papat lukivat lehtiä ja katsoivat televisiota. Mutta mitä ennen televisiota? Oli ainakin viikonlopputansseja ja vastaavia sosiaalisia tapahtumia, mutta tämän artikkelin tarkoitus ei ole puhua niistä erityisemmistä tapahtumista. Tarkoitus on käsitellä työpäivän jälkeisiä asioita. Mitä ennen vanhaan tehtiin esimerkiksi illalla 18-20?
Vuoden aika vaikuttaa myös suuresti asioihin mitä voi tehdä milloinkin. Todennäköisesti Suomessa aikoinaan talven pimeimpinä aikoina tehtiin erilaisia sisäaskareita, kuten kudottiin vaatteita tai rakennettiin pienempiä asioita. Näillä asioilla ei ollut suurta merkitystä elämiseen, mutta ilman niitäkin olisi ollut hankala olla.
Tästä pohdinnasta olen siis edennyt tilanteeseen, että olen järjestänyt itselleni tietynlaisia harrasteprojekteja, jotka vievät minua pitkässä juoksussa eteenpäin. Harrasteprojektit eivät ole täysin työtä, mutta eivät täysin vapaa-aikaakaan. Testailen koko ajan kuinka hyvin palaudun näiden harrasteprojektien parissa. Jos harrasteprojektit lasketaan aktiiviseen työhön mukaan, niin työpäivä venyy jo joidenkin mielestä sairaalloisen pitkäksi, mutta en silti koe asiaa niin.
Yleisesti on valloillaan ajatus, että pitäis jotenkin palautua stressistä ja se varmasti pitää paikkansa, mutta metodit palautumiseen ovat mielestäni jotenkin vääristyneet. Olen yrittänyt heittää aivot narikkaan ja katsoa väkisin jotain elokuvaa, mikä on usein surkea. Miksi minun pitäisi väkisin katsoa elokuvaa, jos tällä hetkellä on mukavan rentouttavaa kirjoittaa ajatuksia blogiin, kasata siitä kirja ja joskus jotenkin muutenkin hyötyä tästä pienestä harrastuksestani?
Suosittelenkin siis etsimään jonkinlaisen harrastuksen, joka edesauttaa sinua urallasi. Koodariaikoinani tehokkain tapa harrastella oli koodata jotain muuta ja testata asioita mitä ei töissä saanut tehdä syystä tai toisesta. Pienyrittäjällä tämä voisi olla blogaamista tai sosiaalisen median postausten rakentelua jo etukäteen. Growth hacking erikoisprojektit ovat myös eräs mielenkiintoinen pohdinnan aihe.
Mitäpä jos sillä ylimääräisellä kahdella tunnilla keräisitkin kaikki sinulla olevat käyntikortit, kirjoittaisin tiedot Exceliin ja muistuttaisit pienellä sähköpostilla yrityksesi olemassa olosta?
Miksi kirjoittaisin kirjan? Siksi, koska pystyn siihen. Kirjan kirjoittaminen ehkä tekee minusta jonkinlaisen asiantuntijan ja saattaapa se jossain vaiheessa tuoda jotain keikkaakin. Aihealue myöskin pakottaa minut tutkimaan tiettyjä osa-alueita, joissa en ole välttämättä kovinkaan hyvä, ja kehittymään. Toki osa kirjasta tulee kuin itsestään, kun tiedän toisista osa-alueista riittävän paljon kirjoittaakseni jopa ihan vain lonkalta.
Ajatus kirjan kirjoittamisesta on muhinut mielessäni jo pitkään, mutta mitään huippua aihetta en ole vielä keksinyt. Vihdoin koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen. Yksinyrittäjät ovat pulassa enkä halua puhua vain hakukoneoptimoinnista. Siksipä siis kirja tulee olemaan jonkinmoinen opas yksinyrittäjille ja erittäin pienille yrityksille. Digimarkkinointi, growth hacking ja myynnin kehitys ovat mielenkiintoisia aihealueita, joista haluan kirjoittaa. Lisäksi kirjaan täytyy myös lisätä pieni ripaus toimeenpanon taikaa, sillä se puuttuu monilta ihmisiltä yleisestikin, eikä se ole vain yrittäjien ongelma. Väitän, että yrittäjät ovat jopa erittäin aikaansaavaa sorttia.
Tulen ensin kirjoittamaan ison kasan blogipostauksia aiheesta ja kokoamaan ne sitten lopulta kirjaksi. Tämä on aika yleinen tapa maailmalla ja aika luonteva sellainen. Kirja valmistuu kuin itsestään ja saan näkyvyyteen liittyviä hyötyjä jo heti ensimmäisestä artikkelista alkaen.
Kirjan työnimi on 10 kilon toiminimi. Nimi tulee 10 000 euron kuukausilaskutuksesta yksinyrittäjänä hyvällä katteella. Aikoinaan minulla oli tavoite tehdä tämä itse. Omalla yrittäjän urallani lähdin kuitenkin tavoittelemaan jotain isompaa ja siksi tämä ajatus jäi. Mielestäni en käytä koko potentiaaliani, jos rajoitan tavoitteeni 10 kiloon. Tarkoitukseni ei ole dissata ihmisiä, jotka tällä hetkellä vain unelmoivat tästä vaan ennemminkin tarjota näille unelmoijille työkaluja saavuttaa se. Mielestäni 10 kilon tavoite on jopa helppo saavuttaa ja näen lähes päivittäin yrittäjiä, jotka tuskailevat tulojen ja menojen kanssa.
P.s. Pääasiallisesti julkaisen jutut oman yritykseni Kranun sivuilla, mutta hakukonekikkailujen takia joskus joku juttu voi olla jossain muualla tai ne on jollain tavoin muovattu muille sivustoille ja alkuperäinen juttu löytyy jostain muualta.
P.p.s. Ensimmäinen demo toimeenpanemisen jalosta taidosta, jota myös itse harjoittelen koko ajan, on tämä ensimmäinen postaus. Päätin asian noin muutama tunti sitten, vaikka idea onkin ollut mielessä jo vuosia, ja nyt tulen ajatukseni kanssa julki.
P.p.p.s. Ensimmäinen demo muiden mielipiteiden omaan arvoon jättämisestä. Aikoinaan taistelin tämän kanssa, mutta enää en ole kummemmin välittänyt muiden mielipiteistä. Ihan sama mitä porukka ideasta on mieltä. Tykkäsivät tai ei, tämä postaus tulee julki muutama tunti päätöksestä ja tietysti se julkistetaan niin monessa somekanavassa kuin jaksan asiasta ilmoittaa.
